|
Dvortsovaja nab. 34

Eremitaasi on eräs maailman suurimmista ja tunnetuimmista museoista.
Eremitaasin museo on perustettu vuonna 1764 ja se on yksi maailman
suurimmista ja vanhimmista taide- ja kulttuurihistoriallista
museoista. Eremitaasin kokoelmissa on noin kolme miljoonaa
taide-esinettä, jotka ovat nähtävinä Talvipalatsissa,
vanhassa/suuressa eremitaasissa , pienessä eremitaasissa ja uudessa
eremitaasissa. Eremitaasissa on valtava kokoelma länsieurooppalaista
taidetta. Onkin laskettu, että jos matkailija tutkisi 1 minuutin
ajan jokaista esillä olevaa esinettä veisi häneltä 11 vuotta ennen
kuin hän olisi nähnyt jokaisen museossa esillä olevan esineen.
Eremitaasissa on nähtävissä mm. Leonardo da Vincin, Raphaelin, Van
Goghin, Matissen, Renoirin, Cezannen, Monetin, Gauguin ja Degasin
töitä. Eremitaasin rakennuskokonaisuus on jo sellaisenaan taideteos.

Eremitaasin päärakennus on kuuluisa barokkityylinen Talvipalatsi.
Talvipalatsi toimi 1700-luvulla lähtien tsaarien virka-asuntona.
Upeassa Talvipalatsissa on 1786 ovea, 1945 ikkunaa ja 1057 huonetta
ja salia. Talvipalatsi valmistui lopullisesti vuonna 1762. Talon
sisustuksia tuhoutui suuressa määrin vuoden 1837 tulipalossa. Eri
huoneet ja salit edustavat eri tyylilajeja.

Suuri/vanha eremitaasi rakennettiin vuosina 1771-1787. Talo
rakennettiin kirjastoksi sekä taideaarteiden säilytyspaikaksi.
Kolmikerroksinen rakennus rakennettiin sopimaan ulkonäöllisesti
aikaisempaan rakennukseen eli Talvipalatsiin. Ulkonäöltään rakennus
on hyvin yksinkertainen ja rajattu. Talvikanaalin ylittävä
holvikaari yhdistää rakennuksen eremitaasin teatteriin.

Pieni eremitaasi rakennettiin vuosia 1765-1766; 1840 luvulla
rakennettiin rakennukseen neljäs kerros. Museon ensimmäisiä teoksia
sijoitettiin pieneen eremitaasiin. Talo yhdistää talvipalatsin ja
suuren/vanhan sekä uuden eremitaasiin.

Uusi eremitaasi rakennettiin nimenomaisesti eremitaasin museon
lisätilaksi. Uusi eremitaasi rakennettiin vuosina 1842-1851.
Rakennustyylinä on historiallinen niukkuutta ja monumentaalisuuta
korostava tyylisuunta. Rakennuksessa on kuuluisien arkkitehtien ja
taiteilijoiden patsaita sekä menneitä aikoja kuvaavia veistoksia.

Carlo (Karl) Rossin suunnitteleman ja vuosina 1820-1827 rakennettu
yleisesikunnan talon edustaa Venäläistä klassismia. Puoliympyrän
muotoinen rakennus on lähes 600 metriä pitkä. Talossa oli aikanaan
myös ulkoasiainministeriön ja raha-asioidenministeriön tilat.
Rakennuksessa on nykyään eremitaasin museon tiloja.
Yleisesikunnan palatsin aukion puolella oleva ns. riemukaari ja
loistava voiton valjakko kuusine hevosineen kuvastavat Venäjän
voittoja.
Rakennuksessa on ainutlaatuinen sota-alan kirjasto. Suunnitelmissa
on avata Guggenheimin museo yleisesikunnan rakennukseen.

Menshikovin palatsin rakentaminen aloitettiin vuonna 1710.
Barokkityylinen rakennus oli Pietari Suuren aikaisen Pietarin
näyttävimpiä rakennuksia ja sen tiloissa pidettiinkin usein
diplomaattikutsuja ja neuvotteluja. Alexander Menshikov oli aikanaan
Pietarin kuvernööri. Vuosina 1732-1918 rakennuksessa oli
sotilaskoulu. Nykyään talossa on eremitaasin museon näyttelytiloja
(näyttelyt keskittyy Venäläiseen kulttuuriin).
Eremitaasin teatteri rakennettiin vuosina 1783-1787. Talvikanaalin
ylittävä holvikaari yhdistää rakennuksen suureen/vanhaan
eremitaasiin. Ensiesitys teatterissa oli vuonna 1785.
400-paikkaisessa teatterissa on nykypäivänäkin esityksiä kuten
kamarimusiikkia.

Eremitaasin läheisyydessä on myös kuuluisa palatsin aukio. Historian
erikoisuuksia on se, että palatsin aukio on säilynyt entisellään
ensimmäisen maailman sodan ja kommunisti vallankumouksen "ansiosta"
sillä ennen ko. tapahtumia oli vireillä suunnitelmia, joka olisi
muuttanut alueen puistoalueeksi. Nimi palatsi aukio tulee
Talvipalatsin nimestä. Palatsin aukiota hallitsee aukion keskellä
oleva historiallinen Aleksanderin kolumni/pylväs, joka pystytettiin
Venäjän Napoleonista saavuttaman voiton kunniaksi. Kolumni
pystytettiin vuonna 1834. Kolumni on eräs Pietarin tunnetuimmista
kohteista. Lähes 50 metriä korkean kolumnin yläosassa on ristiä
pitelevä enkeli (enkelin esikuvana kerrotaan olleen tsaari
Aleksanteri 1) ja enkeliä välttelevän käärmeen sanotaan kuvaavaan
Napoleonia: kyseessä on siten hyvän voitto pahasta.

Eremitaasin museo on avoinna klo 10.30 - 17.00, su klo
16.00, suljettu maanantaina.
|