Arkkitehti Alar Kotlin suunnittelema laululava (1960) on
yksi huomattavimmista neuvostoaikana pystytetyistä moderneista
rakennuksista. Saman suunnitelman mukaan on myöhemmin rakennettu
myös Vilnan ja Riian laululavat. Kaksi Viron historian tärkeää
tapahtumaa liittyy laulujuhliin ja kaikki virolaiset tunteva ne.
Nimittäin vuonna 1869 tuntematon talonpoikaiskansa lauloi itsensä
Euroopan kansojen joukkoon ja yli sata vuotta myöhemmin virolaiset
lauloivat itsensä vapaiksi. Vuonna 1988 juuri laulukentällä oli
suuria neuvostovallan väistymistä vaativia mielenosoituksia ja
yhteislaulutilaisuuksia. Lähes joka kolmas virolainen osallistui ns.
laulavaan vallankumoukseen.
Joka viides vuosi järjestettävät laulujuhlat kokoavat kaaren alle
tuhansia laulajia. Laulujuhlien lisäksi kentällä järjestetään
erilaisia festivaaleja ja rock konsertteja (mm. Metallica on
konsertoinut alueella). Koska laulukenttä sijaitsee sopivasti meren
rannalla, laululavan ylimmillä katsojapaikoilla voi myös nauttia
merinäköalasta. Laululavan vieressä seisoo 54 metrin korkuinen
majakka, jonka huipulla olevalta näköalatasanteelta näkyy hienosti
koko Tallinna. Majakan tuliuurnaan sytytetään tuli aina laulujuhlien
ajaksi.
Joulukuun 2005 puolivälissä avattiin laulukentälle uusi
konserttisali, jossa on ainutlaatuinen akustiikka ja suurenmoinen
merinäköala. Salin arkkitehtuurin vuoksi sen akustiikka on kuin
kirkossa – kaiku on pitkä ja äänet puhtaita. Päärakennuksen toisen
kerroksen ns. lasisali on laulukentän saleista avarin ja useiden
mielestä myös kaunein, mutta siellä ei kuitenkaan ole järjestetty
konsertteja. Konsertti- ja myös teatterisalikäyttöä varten sinne on
nyt tuotu istuimet ja lava. Lasisalissa on 800 istumapaikkaa ja
teatteriesityksiä varten sinne voidaan rakentaa myös katsojaparveke.
Yleisö istuu aina kasvot ikkunaan päin, niin että se saa nauttia
koko ajan myös merelle aukeavasta näköalasta.