|
Petroskoi (Petrozavodsk) on Karjalan tasavallan pääkaupunki.
Asukkaita Petroskoissa on noin 300 000. Petroskoi perustettiin
vuonna 1703; Pietari suuri perusti alueelle rautavalimon ja
tykkitehtaan. Petroskoi onkin vapaasti käännettynä Pietarin tehdas.
Kun aseteollisuus hiipui vähitellen 1800-luvulle tuli alueesta
vankien karkotuspaikka. Junayhteys Pietariin valmistui vuonna 1917
ja kommunistivallankumouksen jälkeen Petroskoista tuli Karjalan
työkommuunin pääkaupunki vuonna 1920. Suomi valtasi alueen vuonna
1944; sodan aikana suuri osa kaupungin taloista tuhoutui. 1950- ja
1960-luvulla kaupungissa toimitettiin mittava
jälleenrakennusoperaatio ja kaupungista muodostui Karjalan
tasavallan suurin kaupunki. Nykypäivänä voikin sanoa, että
Petroskoi on Karjalan kulttuurillinen ja taloudellinen keskus.
Kaupungin erikoisuutena ovat mm. lukuisat suomenkieliset tekstit
kauppojen näyteikkunoissa.
Kaupungin nähtävyyksiä ovat mm. Aleksanteri Nevskin kirkko, jonka
remontti valmistui vuonna 2000. Kauniissa kirkko rakennuksessa on
esillä upeita ikoneita. Keskustassa ovat myös Jekateriinan
ortodoksikirkko ja ristinpystyttämisen kirkko. Karjalan valtion
kotimuseo esittelee mm. tsaarin ajanhistoriaa ja kommunisminaikaa.
Merimuseossa on esillä erityyppiä laivoja. Petroskoi on erityisen
tunnettu Neuvostoliiton aikaisen patsaskulttuurin edustajana, mutta
kaupungista löytyy myös muita historiallisia patsaita. Petroskoista
löytyy mm. Pietari suuren patsas ja Kirovin patsas. Kaupungista
löytyy myös musiikki- ja draamateatteri, kansallinen teatteri,
filharmoninen sali, kuorokoulun sali ja säveltäjäliiton sali. Paras
ostoskatu on kaupungin pääkatu Lenina. Kaupungista pääsee
Kizhin
museosaarelle.
Terijoen (Zelenogorsk) kaupunki sijaitsee noin 60 kilometrin
päässä Pietaria; nykyään Terijoki on hallinnollisesti osa Pietarin
kaupunkia. Terijoki on tunnettu lomakaupunki; jo tsaarin aikoihin
alue oli maan eliitin lomanviettopaikka. Nykyäänkin kaupungin
hiekkarannat ovat suosittu lomakohde. Suomen itsenäistyttyä Terijoki
oli kannaksen eteläisin kunta ja oli erityisesti taiteilijoiden
piirissä suosittu lomanviettopaikka pitsihuviloineen Terijokea
kutsuttiin 1930-luvulla Pohjolan Rivieraksi. Yksi kaupungin
nähtävyys on ortodoksinen kirkko. Kirkko toimi pitkään
elokuvateatterina kunnes kirkko luovutettiin vuonna 1998 Inkerin
kirkolle; kirkko on kunnostettu. Terijoen ympärillä on lukuisia
pikkukyliä. Terijoelta on lyhyt matka Repinoon, jossa on mm. Repinon
museo eli taitelija Ilja Repinin kotimuseo.
Käkisalmi on Karjalan alueen vanhimpia kaupunkeja. Kaupungin
vanha nimi oli Korelia ja kaupungin nimestä on todennäköisesti
muodostunut Karjala sana. Korelian linna perustettiin 1200-luvun
alussa vuoksen koskelle. Käkisalmi oli vanhan Suomen merkittävimpiä
teollisuuskaupunkeja. Kaupungin keskeiset nähtävyydet ovat
Käkisalmen linna ympäristöineen (mm. puisto- ja saarialueita),
keskuspuisto sekä valtavat kerrostaloalueet (jotka eivät välttämättä
edusta kaunista nähtävää). Käkisalmen linnassa on mielenkiintoinen
museo, jossa on esillä mm. kaupungin historiasta kertovia
esineistöä.
Sortavalan kaupungin sanotaan muistuttavan monessa suhteessa
vanhan Suomen kaupunkeja sillä useat vanhat suomalaistalot ovat
edelleen nähtävillä. Nykyisin kaupungissa on asukkaita yli 20 000.
Sortavala on suosittu matkailukohde. Laatokan rannalla sijaitsevasta
Sortavalasta pääsee laivalla
Valamon
luostariin. Historiallisesti Sortavalan seutu on vanhimpia
asuttuja alueita Karjalassa; lähiseudulla on useita ns.
linnavuoria. Sortavalan kaupunki perustettiin vuonna 1643, mutta
kaupunki tuhottiin isonvihan aikana vuonna 1710 ja kaupunki menetti
kaupunkioikeutensa. Katariina II perustu Sortavalan uudestaan ja
antoi Sortavalalle kaupunkioikeudet vuonna 1783. Varsinainen
suomalainen Sortavala alkoi muodostua vasta 1800-luvun alusta alkaen
kun kaupunkia laajennettiin. Rautatie saavutti Sortavalan vuonna
1893. Suomen itsenäisyyden aikana Sortavalaan rakennettiin kaupungin
yhä nykyäänkin tunnusomaiset rakennukset, joiden sanotaan edustavan
kansallisromantiikkaa, modernia funkkista sekä siroa
puutalorakentamista. Sortavala tunnettiin myös koulukaupunkina
(kaupungissa oli mm. opettajankoululaitos). Sortavalassa
järjestettiin myös suosittuja laulujuhlia. Kuhavuori, jossa Suomen
aikana sijaitsi korkea näkötorni on myös suosittu kohde. Gogolevin
ateljeen/taidegallerian päänäyttelyssä on esillä puukaiverruksia ja
lyijykynätöitä. Sortavaln kuuluisia rakennuksia ovat mm. Wegeliuksen
talo, Suomen pankintalo, seurahuone (jossa on nykyään hotelli),
Sortavalan osuusliikkeentalo, paloasema ja Leanderintalo; mutta
näyttäviä rakennuksia on paljon.
Muistathan myös kuvasarjamme (klikkaa
tästä), josta löytyy myös kuvasarjoja Sortavalan alueesta.
 
Kostamuksen kaupunki rakennettiin aikaan
suomalaisvoimin. Kostamuksessa on noin 30 000 asukasta. Kostamuksen
suuri rakennusurakka liittyy Kekkosen aikaan ja Kainuun alueen
suureen työttömyyteen. Rakennushanki suoritettiin ystävyyden,
yhteistyön ja avunannon hengessä ja monella rakentamiseen
osallistuneella onkin mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan.
Vuonna 1992 avattu Vartiuksen raja-asema on vilkastuttanut
entisestään Kostamuksen alueen elämää. Kostamuksessa ei ole
varsinaisia turistikohteita mutta suomalaistyyliset kerrostalot
Venäläisessä ympäristössä ovat näkemisenarvoiset; myös
kulttuuritalo, postitalo ja ostoskeskus ovat suomalaista tyyliä.
Kostamuksen lähellä on suuri ja kaunis luonnonpuisto ikimäntyineen;
sijaitsee pääosin Kiitesjärven ympärillä. Kostamus on askel kohti
Vienan Karjan runokyliä ja
Solovetskin
luostarisaarta.
 
|
