|
Keila puolestaan on viihtyisä pikkukaupunki: kaunis ja monipuolinen
nähtävyys. Keilan vesiputoukset ovat kuuluisia.
Paldiskin kaupunki sijaitsee 52 kilometrin päässä Tallinnasta
länteen. Vuonna 1762 kaupunkioikeudet saanut kaupunki toimi
Neuvostoaikana hyvin salaisena laivastontukikohtana. Virolaisten
Pentagoniksi nimeämä suuri sotilastukikohta onkin nykyään suuri
nähtävyys. Neljä kerroksinen rakennus, jossa yhden sivun pituus on
jopa 300 metriä, on nykyisin pahasti rappiolla. Aitoa neuvostoajan
tunnelmaa siis tarjolla.
Palmsen kartano
Palmsen kartanokokonaisuus on erittäin suosittu vierailukohde;
Tallinnasta Narvaan päin. Päärakennus on entisöity kokonaan ja
toimii nyt museona. Aitassa on vanhan kaluston pysyväisnäyttely ja
käsitöiden myynti. Palmsessa käyminen tarjoaa vierailijalle
mahdollisuuden tutustua Baltian saksalaisten kartanoiden ylelliseen
elämäntapaan. Kartanoa ympäröi hoidettu puisto, jossa on idyllinen
lampi paviljonkeineen ja siltoineen. Alueella on myös
mielenkiintoinen automuseo.
Sagadin kartano
Sagadi kartano, joka on valmistunut vuonna 1753 toimii nykyään
museona. Kartano on entisöity ja kartanon alueeseen kuuluu 17
rakennusta, kartanonpuisto, lampi ja hedelmätarha.
Viitnan kestikievari on aidontyylinen 1700- luvun
kievarirakennus. Eräs arvokkaimmista vanhoista kestikievareista koko
Virossa. Viitnan kestikievarin tarkkaa rakennusaikaa ei ole
tiedossa, mutta vuonna 1802 oli se jo käytössä. Erilainen
ruokailuympäristö. Ryhmille ruokailut ABC matkatoimistom kautta -
ota yhteyttä!
 
Lisäksi Tallinnan ympäristöstä löytyy mm. kuuluisa Kiiun
munkkitornin, joka on 1500 luvun alun vasallilinnoitus. Kiiun
torni on Baltian pienin linnoitus; tiloissa on nykyään kahvila.
Joelähtmen kunta on myös mielenkiintoinen. Tarjolla on alue jossa on
mm. vanha muinaislinna, Viron vanhimmat kiviarkkukalmistot,
kirkko ja Jägalan vesiputous mikä on Viron suurin (leveys jopa
70m); yksi Viron kuuluisimmista luontokohteista. Vallasteen
vesiputous lähellä Keilaa on myös mielenkiintoinen nähtävyys.
Lahemaan luonnonsuojelualue sijaitsee noin 100 kilometrin
päässä Tallinnasta. Lahemaan kansallispuisto on perustettu vuonna
1971 ja alueen pinta-ala on 112 011 hehtaaria. Lahemaan maisemat
ovat tyypillisiä Pohjois-Virolle. Kansallispuistoon kuuluu myös
koskemattomia metsiä ja suoalueita. Alueella on myös upeita
kartanoita sekä vaihtelevia maisemia. Lahemaalla on monta
viehättävää merenlahtea, ja alueen nimikin on johdettu tästä
tosiseikasta; järviä alueella on 14. Lahemaata halkoo
länsi-itäsuunnassa liuskekivitörmä, osa niin sanottua Baltian
klinttiä. Liuskekivitörmän korkein kohta on peräti 68 metriä, se on
Vihulassa. Runsasmetsäisten maisemien välissä levittäytyy paljolti
viljelykäytössä ollut tasainen liuskekivilaakio - Lavamaa - joka
tosin nykyisin on pääosin niittyä. Tällaisia peltoja ja niittyjä on
kutsuttu alvareiksi, ja niillä kasvaa nykyisin paljon katajaa.
Melkoinen osa alvareista on metsittynyt, sillä lampaita ei enää
juuri paimenneta. Lahemaalla on suhteellisen paljon maanalaisia
jokia, puroja ja lähteitä. Alueella on myös soita. Kaikkiaan noin
2/3 Lahemaasta on ns. villiä luontoa ja 1/3 kulttuurimaisemaa, jota
ihminen on muovannut. Luontokohteiden lisäksi alueella siis on
mielenkiintoisia kartanoita, joista edellä on esitelty muutama.
|
