|
Tartto tunnetaan ensisijaisesti yliopistokaupunkina.
Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja ensimmäinen kirjallinen
merkintä Tarton kaupungista on vuodelta 1030. Tartto on Viron
toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita Tartossa on runsaat 110 000,
joista jopa viidesosa on opiskelijoita. Tartto on myös vanha
hansakaupunki. Tartossa odottaa hyvätasoiset kulttuuripalvelut
(teatterit, museot, galleriat), mutta myös historialliset
rakennukset ja rakennelmat kiinnostavat. Tartossa järjestetään usein
erilaisia festivaaleja, konsertteja ja näyttelyitä. Tallinnasta on
matkaa Tarttoon noin 185 kilometriä.
Tarton keskuksena on jo pitkään ollut Raatihuoneen
tori/aukio. Alue on ensisijaisesti ollut kauppapaikka. Keskiajalla
alueelle rakennettiin raatihuone kaupungin vallanpitäjien
keskukseksi; nykyinen raatihuone on jo kolmas raatihuone: aiemmat
ovat tuhoutuneet historian saatossa. Tämä ei ole ainutlaatuista
Tartossa sillä vuoden 1775 suurpalossa lähes koko keskikaupunki
tuhoutui. Nykyisen ilmeensä kaupunki onkin saanut ko. ajankohdan
jälkeen. Nykyinen raatihuone avattiin vuonna 1786. Alimmissa
kerroksissa oli vankilatilat ja ylemmissä kerroksessa raati
kokoontui. Raatihuoneessa työskentelee vielä tänäkin päivänä Tarton
kaupunginvaltuusto ja -hallitus. Raatihuoneen tornin kellopeli
(koostuu 18 kellosta) kuuluu joka päivä kello 12.00, 18.00 ja 21.00
eri sävelmiä. Raatihuoneen aukiolla on myös kuuluisa suutelevia
opiskelijoita kuvaava suihkulähde.
Tarton yliopiston tunnuksia ovat mm. Kustaa Aadolfin muistopatsas ja
yliopiston historiallinen päärakennus, jossa sijaitsee yksi
kaupungin vanhimmista museoista eli taidemuseo. Yliopiston
värikkääseen ja mielenkiintoiseen historiaan voi puolestaan tutustua
Tarton yliopiston historiallisessa museossa. Tarton yliopiston
kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1803 (siirrettiin
vuonna 1806 nykyiseen paikkaansa kaupunginmuurin erääseen nurkkaan
rakennetun bastionin vallien ympärille) ja nykyään sitä pidetäänkin
yhtenä Itämeren valtioiden alueiden parhaana. Kasvitieteellisessä
puutarhassa on esillä monia Virossa harvinaisia kasveja ja
vetonaulana on ns. palmuhuone, jossa on on esillä noin 700
kasvilajia. Myös kaktusosasto, vuoristo-osasto ja ruusutarha
kannattaa muistaa.
Keskiaikaisesta luonnonkivistä rakennetusta yli kahden kilometrin
pituisesta kaupunginmuurista on säilynyt osa ja tämäkin osa
kaupungin historiaa kannattaa muistaa. Kaupunginmuurissa oli
aikanaan 27 tornia (joista portit oli yhdeksässä). Tuomikirkon
rauniot ovat myös täynnä historiaa. 1400-luvulla valmistunut
tuomikirkko tuhoutui lopullisesti vuoden 1624 tulipalossa; vuonna
1807 raunion tiloihin rakennettiin yliopiston kirjasta, mutta
nykyään tiloissa toimii yliopiston historiallinen museo. Tuomikirkon
raunioiden torneihin on tarkoitus rakentaa näköalatasanne. Myös
vuonna 1838 valmistunut enkelinsilta ja vuonna 1913 valmistunut
pirunsilta ovat keskikaupungin nähtävyyksiä. Myös 1800-luvun alussa
rakennettu tähtitorni on mielenkiintoinen kohde.
Johanneksin kirkko on alunperin rakennettu 1300-luvulla. Johanneksen
kirkko on erityinen varsinkin veistostensa takia. Kirkkoa koristaa
ulkoa ja sisältä monet poltetusta savesta eli terrakotasta
valmistetut patsaat. Alkujaan patsaita on ollut yli tuhat ja vaikka
aikojen kuluessa suuri osa on kadonnut, on niitä nykyaikaan säilynyt
merkittävä määrä. Kirkko kärsi pahasti toisen maailmasodan aikana,
mutta korjaustyö aloitettiin vuonna 1989 ja korjausten pitäisi
valmistua eli avajaiset viettää vuoden 2005 aikana; päivämäärä
pitäisi olla kesäkuun 29 päivä. Kirkko aiotaan palauttaa
mahdollisimman tarkasti alkuperäiseen asuunsa.
Tampere majassa toimii Tampereen kaupungin kulttuuri- ja
yhteistyökeskus sekä pieni majatalo. Tiloissa järjestetään
taidenäyttelyitä, konsertteja sekä kirjallisuusiltamia. Keskustassa
Lai-kadulla on useita 1700-luvun loppupuolen ja 1800-luvun
alkupuolen aatelistaloja. Kansalliseepoksen nimikkosankarin
Kalevipoeg patsas hävitettiin vuonna 1950, mutta se palautettiin
keskikaupungille vanhalle paikalleen lai kadun ja Vabaduse katujen
kulmaan vuonna 2003. Lisäksi keskikaupungilla on useita
merkkihenkilöiden patsaita (Kuten kahden Wilden, Oscar ja Eduard
Wilden patsas). Myös ns. vinotalo (tarton Pisan torni) sijaitsee
keskikaupungilla; talossa on esillä Virolaisen taiteen
pysyväisnäyttely. Antoniuksen pihalla on avoin taide- ja
käsityökeskus, jossa järjestetään ulkoilmatapahtumia, markkinoita ja
kansanmusiikkikonsertteja; taideteoksia voi ostaa ja mestareiden
työntekoa voi seurata.
Historiasta kiinnostuneille Tartosta löytyy useita mielenkiintoisia
ja hyvä tasoisia museoita kuten Viron kansallismuseo (J.Kuperjanovi
9; kultuurihistoriallinen museo: esinekokoelmien lisäksi
käsikirjoitusarkisto, kansatieteellinen piirustuskokoelma,
valokuva-arkisto, elokuva-arkisto, historiallinen arkisto ja
kirjasto.), Tarton kaupunginmuseo (Narva mnt 23; esittelee
kaupungin historiaa), KGB:n sellit (Riia 15b), Tarton lelumuseo (Lutsu
8), 1800-luvun kaupunkilaismuseo (Jaani 16), Viron kirjallisuusmuseo
(Vanemuise 42), Tarton yliopiston eläintieteellinenmuseo ja
yliopiston geologinen museo (Vanemuise 46), Tarton yliopiston
historiallinen museo (Lossi 25), Viron urheilumuseo ja Viron
postimuseo (Rüütli 15) sekä Tarton yliopiston taidemuseo (Ülikooli
18).
Tarton vuosittaisia tapahtumia ovat mm. Tarton hiihtomaraton
helmikuussa, kansanmusiikkipäivät maaliskuussa, Supilinnan
kaupunginosapäivät huhtikuussa, Tarton opiskelijoiden kevätpäivät
huhti-toukokuussa, kevätmarkkinat raatihuoneen torilla toukokuussa,
Tarton maratooni toukokuussa, Vanemuisen kulttuurikatu-päivä
toukokuussa, pyöräilymaraton syyskuussa, Tarton opiskelijoiden
syyspäivät lokakuussa, joulufestivaalit marras-joulukussa jne. jne.
Lisäksi Vanemuise keskus tarjoaa laadukasta kulttuuritarjontaa (mm.
konsertteja, balettiesityksiä) ympäri vuoden.
Tartossa toimii nykyaikainen ja monipuolinen vesikeskus Aura, joka
tarjoaa laadukkaita terveys- ja vesiurheilupalveluita. Iso
uima-allas ja lastenallas. Vesipuiston vetonauloina ovat kaksi
vauhdikasta liukuputkea, joiden pituudet ovat 55 ja 35 metriä.
Jännitystä lisäävät myös ns. vesiverhot, joiden takana ovat luolat
istuinpenkkeineen ja vesihieronta, suihkulähde, vesiputous,
vaahtopäitä synnyttävät tyrskyt, vastavirtaan uimismahdollisuus sekä
porealtaat. Vesipuistoon kuuluvat myös sauna (höyry-, aroma- ja
löylysaunat), kahvio ja kesäisin aurinkoterassi.
Tartosta on lyhyt matka luonnonkauniiseen Otepään kaupunkiin;
alueella mm. hiihtokeskus ja olympiavalmennuskeskus. Lähellä kaunis
Pyhäjärvi. Hellenurmen vesimyllyssä kannattaa myös käydä.
120-vuotiaan, Middendorfin kartanonherran rakennuttaman, vesimyllyn
sisustusta on uusittu 1930-luvulla. Myllyn neljässä kerroksessa voi
nähdä, kokeilla, tuntea ja maistaa, miten ja mitä myllyssä viljasta
valmistuu. ABC matkatoimiston matkoilla on mahdollista maistaa
myllyn jauhoista leivottua pullaa paikallisen juoman, teen tai
maidon kera.
|
